do you remember those days of old times?

pitkään aikaan en ole ajatellut menneisyyttä.
nyt kaikki hypähtää mieleen elävinä kuvina, spiraalissa ja kierrellen.
nauran vanhoille typeryyksille,
yhteisille ihastuksille,
meidän ilmeille, kun jäätiin kiinni,
ala-asteella lintsaamisille
ja kaikille kokeiluille.
ei me ainoita oltu,
vaan ainoita jotka sen nyt lopetti.

and you're on to the next one

ne satuttivat sinua

pelastauduit
mustanpuhuviin valheisiin,
jotka iskivät sydämestäni liian suuria sirpaleita

ne yrittivät auttaa

verhouduit
katkeran suloisiin kyyneliin,
jotka satuttivat minua enemmän kuin ketään

ne jättivät rauhaan

piilouduit
tappaviin toiveisiin,
joita yritin auttaa toteutumaan

ne vaihtoivat parempaan

ja minä jätin sinut rauhaan

i'm the outsider, i'm inspired by the streets.

mä kuulin tosi ilkeitä sanoja susta
enkä jaksa uskoa niitä
vaikka tiedän kaiken sen olevan totta,
mä tahdon toivoa,
että oletkin herttainen ja epäitsekäs

niin kaukana siitä mitä kuulin

sanat sattuivat suoraan sydämeeni
hengitykseni vaikeutui
ja silti tiedän
et itse välittäisi siitä

my mind is full of lies

välillä tuntuu

kuin olisin ilmaa
tuulenvire kasvoillasi
tai vesipisara kaatosateessa


ja äkkiä
en ole edes sitä

these iron bars can't hold my soul in

keuhkojeni ympärille puristunut myrkkykäärme ei irrota ennen kuin näen jälleen hänet
ne tuhannet muut kaipaavat, eivät kaipaa kuten minä
he eivät ole riippuvaisia
kuin narkomaani huumeestaan

en edes tunne häntä
ja silti itken, kun hän on kipeä
minuun sattuu kovempaa, kun häneen koskee

en tiedä milloin sulan uudestaan seuraavan kerran noiden silmien edessä
milloin hän saa taas herjata minua
pituudestani
hiuksistani
puhetyylistäni

ja silti
odotan häntä

well, it was too good to be truth.

no, kaikki olikin liian hyvää ollakseen totta.
kuka typerä ei suostu uskomaan sitä jo niin usein toteen käynyttä fraasia? kuinka typerä täytyy olla?

jos vain olisin tiennyt, olisin elänyt sen niin eri tavalla. paremmin.

kuka sanoi ettei mennyttä voi muuttaa? kuka saasta keksi onnettomuuden? kuinka moni loppujen lopuksi uskoo todelliseen rakkauteen?

vai onko joku luonut muut onnekkaiksi ja minut tuominnut loputtomiin pettymyksiin? onko minut jälleen unohdettu onnen jakamisessa?

kerro minulle että tämä on painajaista
kerro minulle että kaikki on taas hyvin
kerro minulle että muutat maailman paremmaksi

voiko olla totta että olen taas tässä? onko yhteiskunta kääntänyt jälleen selkänsä? milloin kykenen taas luottamaan elämään?

toivomuskaivoon heitän viimeisen unelmani, vaan mitä saan palkaksi? kuplan täynnä tyhjiä lupauksia ja valheiksi paljastuvia totuuksia.

kerro minulle että tämä on painajaista
kerro minulle että kaikki on taas hyvin
kerro minulle että muutat maailman paremmaksi

no, kyllä minä tästä pääsen yli(ai kuten edellisistä?)
no, en kuitenkaan ole ainoa yksinäinen, onneton(vain yksi arpi lisää)
kyllä aika opettaa unohtamaan(ihan varmasti)

kerro minulle että tämä on painajaista
kerro minulle että kaikki on taas hyvin
kerro minulle että muutat maailman paremmaksi

since you have came

pieni henkäys paljastaa sen elävän
katse lukitsee toisen
eikä maailmakaan liiku enää

en saa hengitettyä
happi on kadonnut tästä huoneesta
jossa haamutkaan eivät viihdy